Mikrobit aiheuttavat paljon erilaisia vasikkatauteja. Sairauksien syntyyn vaikuttaa kuitenkin toisaalta vastustuskyky, toisaalta myös taudinaiheuttajamikrobien määrä ja voima. Ternimaidosta saatavat vasta-aineet, hyvä ravitsemustila ja suotuisat ympäristöolot, kuten lämpö, hygienia ja kosteus, ovat vastustuskyvyn luomisessa oleellisia.
Stressi ja rasitus heikentävät vasikoiden vastustyskykyä. Ruokintaperäinen vasikkaripuli ei yksinään ole yleensä vaarallinen, mutta sen seurauksena monet haitalliset bakteerit voivat lisääntyä, esimerkiksi juottovirheestä hyötyvä kolibakteeri. Tartunnallista ripulia aiheuttavat rota- ja corona-virukset, alkueläimet (kryptosidit, kokkidit), E.Coli- ja Salmonella-bakteerit sekä loismadot. Eri ikäisillä vasikoilla ilmenee eri ikäkaudelle tyypillisiä ripulinaiheuttajia, jotka hoidetaan tapauskohtaisesti.
Vasikoilla tavattavat napa-, nivel-, iho-, silmä- ja hengitystietulehdukset ovat bakteerien aiheuttamia. Virukset aiheuttavat pikkuvasikoille etenkin ripulia, mutta myös hengitystietulehduksia ja tulehduksia suun limakalvoilla. Pälvisieni voi aiheuttaa ihotulehdusta ja homesienet puolestaan hengitystietulehduksia.
Sairaat vasikat kannattaa hoidon lisäksi myös eristää pois muusta ryhmästä taudin leviämisen rajoittamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.