Lannan mikrobit

Lannassa on paljon erilaisia mikrobeja. Kaikki mikrobit eivät ole suoranaisesti

vaarallisia mutta suolistopatogeeniset bakteerit, kuten EHEC ja salmonella,

saattavat sairastuttaa kuluttajan vakavastikin. Muilla mikrobeilla

on enemmänkin vaikutusta lihan säilyvyyteen.


Ehec eli Escheria coli -bakteereihin kuuluva Enterohemorraginen E. coli -bakteeri. EHEC elää luontaisesti nautojen suolistossa aiheuttamatta sairastumista, joten tartuntaa levittävää nautaa ei voi tunnistaa päällepäin. Bakteeri leviää lannan välityksellä, saastuneen veden välityksellä tai suoraan naudasta ihmiseen ja päivävastoin. EHEC elää kuivissakin olosuhteissa. Jotta EHEC tarttuisi suoraan naudasta ihmiseen tai päinvastoin, on lannan mentävä suoraan ihmisen tai naudan suuhun. Tämän vuoksi on tärkeää, että rehu- ja lantatiet eivät risteydy missään vaiheessa. Käsien huolellinen pesu ennen ja jälkeen ruokintatöitä, lypsyä ja siivousta ehkäisee hyvin bakteerin kulkeutumista.

Normaalisti EHEC aiheuttaa ripulin (vakavammassa tapauksessa veriripulin), ja pysyvät munuaisvauriot, TTP-syndrooma tai HUS-syndrooma ovat mahdollisia. Vakavassa tapauksessa tartunta voi johtaa kuolemaan.

Salmonellabakteereita on jopa 2500 erilaista serotyyppiä. Salmonella on hyvin laajalle levinnyt bakteeri, eli se sopeutuu erilaisiin olosuhteisiin ja isäntäoloihin. Myös salmonella on ulosteperäinen bakteeri, joten tarunnan saamiseksi täytyy olla kosketuksessa ulosteeseen tai salmonellan saastuttaneeseen elintarvikkeeseen tai muuhun bakteerin välittäjään. Huono käsihygienia levittää salmonellaa.

Maatiloilla on salmonellan ehkäisyn kannalta tärkeää, että kiinnitetään huomiota hyvään rehu- ja lypsyhygieniaan. Yleisestä siisteydestä ja tuholaisten torjunnasta kannattaa pitää huolta, sillä navetoissa on eristetty salmonellaa jyrsijöistä ja kärpäsistä.

Salmonella tarttuu herkästi etenkin nuoriin, vastasyntyneisiin ja stressaantuneisiin eläimiin

Tartunta voi aiheuttaa ripulia tai verenmyrkytyksen, mutta saattaa olla täysin oireeton. Maidontuotanto eläimillä laskee ja esiintyy luomisia. Joskus eläin voi jäädä elinikäiseksi taudin kantajaksi.


Kampylobakteerit ovat gramnegatiivisia, tyypillisesti spiraalin muotoisia bakteereja. Ne ovat yleisiä eläinten ja lintujen suolistobakteereja. Kampylobakteeri tarttuu huonosti saastuneesta eläimestä ihmiseen. Navetassa eläin voi saada tartunnan esim. saastuneesta vedestä tai rehusta. Lypsyhygienia on ehkäisyssä tärkeää, sillä maito voi saastua puutteellisen lypsyhygienian vuoksi. Tartunta aiheuttaa suolistotulehduksen, kuumetta, verinen tai limainen ripuli, kovat vatsakivut, pahoinvointi tai päänsärky.

Mykobakteerit ovat aerobisia ja liikuntakyvyttömiä bakteereja. Mykobakteerit aiheuttavat suolistosairauksia märehtijöille. Mykobakteerit säilyvät pitkään lannassa ja laitumella, mutta voi säilyä jopa pastöroidussa maidossa. Mykobateerien aiheuttama suolistosairaus on paratuberkuloosi. Paratuberkuloosi ei leviä helposti, vaan vaatii aina tietyn infektioannoksen tarttuakseen. Tartunnalle herkimpiä ovat vasikat. Tartunnan saanut eläin levittää bakteeria ulosteessa, virtsassa, maidossa, spermassa.. Tartunta tulee yleensä suun kautta, joten vasikan imiessä se tarttuu helposti. Oireena krooninen ripuli ja eläimen kuihtuminen. Osa tartunnan saaneista jää oireettomaksi kantajiksi ja levittäjiksi. Myöskään kaikki tilan eläimet eivät saa tartuntaa.