Esikiiman aikana suurin
follikkeli kehittyy kiimafollikkeliksi ja kehittyessään se erittää
keltarauhasen surkastuttua estrogeenihormonia, joka aiheuttaa
kiimakäyttäytymistä ja muutoksia sukuelimissä. Kohdussa ja muissa sukuelimissä
verenkierto lisääntyy, joka aiheuttaa sukuelinten turpoamista ja liman
eritystä. Esikiiman alkuvaiheessa lima on savuharmaata ja paksua, ja lima
muuttuu kirkkaammaksi ja venyvämmäksi varsinaisen kiiman lähestyessä. Selviä kiiman merkkejä on lehmän alla seisominen, joka on helposti
havaittavissa laitumella, pihatoissa ja jaloittelutarhoissa. Esikiimassa lehmä
hyppää itse innokkaasti, mutta väistää jos toinen lehmä pyrkii sen selkään.
Kiima
Verenkierto sukuelimissä vilkastuu entisestään ja
sukuelimistä valuva lima muuttuu kristallinkirkkaaksi ja venyväksi. Kiiman
kesto vaihtelee yksilöittäin, joka voi olla 12-15h, mutta joskus vain muutama
tunti. Levottomuus yleensä lisääntyy varsinaisen kiiman aikana.
Jälkikiiman aikana tapahtuu ovulaatio eli munasolu irtoaa munasarjasta (n. 30 tuntia seisovan kiiman alusta). Ovulaatiokohtaan alkaa kehittyä keltarauhanen samaan aikaan, kun munasolu viipyy munanjohtimessa. Kehittyvä keltarauhannen aloittaa progesteronituotannon riippumatta siitä tapahtuiko hedelmöitystä vai ei. Progesteronitason pitäisi nousta jyrkästi kiiman jälkeisinä päivinä.
Jälkikiiman aikana lehmä ei anna enää toisten hyppiä selkäänsä, mutta saattaa itse hyppiä ja olla levoton. Lima muuttuu sitkeäksi eikä ole enää yhtä kirkasta kuin kiimassa.
Jälkikiiman aikana tapahtuu ovulaatio eli munasolu irtoaa munasarjasta (n. 30 tuntia seisovan kiiman alusta). Ovulaatiokohtaan alkaa kehittyä keltarauhanen samaan aikaan, kun munasolu viipyy munanjohtimessa. Kehittyvä keltarauhannen aloittaa progesteronituotannon riippumatta siitä tapahtuiko hedelmöitystä vai ei. Progesteronitason pitäisi nousta jyrkästi kiiman jälkeisinä päivinä.
Jälkikiiman aikana lehmä ei anna enää toisten hyppiä selkäänsä, mutta saattaa itse hyppiä ja olla levoton. Lima muuttuu sitkeäksi eikä ole enää yhtä kirkasta kuin kiimassa.
Keltarauhasvaihe eli välikiima on kiimakierron vaiheista pisin. Progesteronipitoisuuden
noustessa kohdun olosuhteet muuttuvat alkiolle suotuisaksi. Jos eläin jää
kantavaksi eli hedelmöitys on tapahtunut keltarauhanen jatkaa progesteronin
tuotantoa aina poikimiseen saakka. Keltarauhanen jatkaa progesteronin tuotanto,
koska korkea progesteronipitoisuus on välttämätön tiineyden etenemiselle. Jos
hedelmöitystä ei ole tapahtunut tai hedelmöittynyt munasolu ei pysty kehittymään,
keltarauhanen jatkaa vain kiimakierron 16.-17. päivään asti. Keltarauhasen
tuhoutuessa progesteronipitoisuus laskee nopeasti ja lehmä tulee uudestaan
kiimaan.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.