Sorkat

Naudan sorkassa kiillekerros pitää kosteuden sorkassa. Sarveissorkka suojaa sorkan sisempiä osia. Sarveisseinämä kasvaa noin 5 mm/vrk. Sarveisen kovuuteen vaikuttavat ympäristöolosuhteet ja sorkkaterveys. Martosorkka on elävää kudosta, jossa on paljon hermoja ja verisuonia. Valkoviivan rakenne on säikeinen. Se yhdistää sorkan kuolleen osan eli sarveisen ja elävän osan eli martosorkan. Valkoviiva on sorkan heikoin rakenne. 

Sorkkaterveys

Puhdas navetta ja puhtaat lehmät ovat avainasemassa eläimen hyvinvoinnin kannalta. Nauta pitää vakaasta ja pehmeästä alustasta, joka kertoo jo paljon sorkkaterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Sorkkasairaudet jaetaan kolmeen ryhmään: aineenvaihdunnallisiin, tartunnallisiin ja muihin sorkkasairauksiin. Sorkkasairaudet aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita lypsykarjatilalla pienentäen maitotuotosta. On myös huomattavaa, että sorkkasairaudet ovat lisääntyneet pihattojen yleistyessä, koska lattiat ovat lähes aina betonia, lannan poisto ei välttämättä ole tehokasta ja eläimillä on samat kulkureitit, jolloin tautien leviäminen on nopeampaa.

Kaikilla  sorkkasairauksilla on oma aiheuttajamikrobinsa. Näitä mikrobeja on yleensä tarjolla ylen määrin lypsykarjan ympäristössä. Epidemiaksi taudit puhkeavat vasta, kun eläinten ympäristön olosuhteet alkavat heikentää sorkan vastustuskykyä (kosteus, lannassa ja mudassa kahlaaminen sekä hiertymät ja tapaturmat). Kun tautipaine kasvaa riittävän suureksi, tauti leviää erittäin nopeasti.

Mikrobien aiheuttamia sorkkasairauksia:

Sorkkavälin ihontulehdus (interdigital dermatitis) 

-aiheuttajana on ulosteen Bacteroides nodosus-bakteeri 

-huonot ympäristöolot altistavat helposti sorkkavälin ihontulehdus tartunnalle 

-näkyy muutoksena iholla ilman, että jalka on selvästi kipeä 

-iholta tulehdus voi levitä päkiäisiin -> tällöin sarveinen kannalta päin irtautuu verisorkasta ->kantasyöpymä 

-sorkkavälin syvempi tulehdus aiheuttaa vakavan ontumisen, kuumetta, ruokahalun laskemista, yms. 

-sorkkavälissä on tyypillinen haju  

-syvissä tulehduksissa tarvitaan antibiootteja yleishoitona 

-altistaa eläimen myös muille tartunnallisille sorkkasairauksille 

-hoitona kuparisulfaattia sisältäviä sorkkakylpyjä (5 – 10 %: n liuos)

Sorkkavälin ajotulehdus (interdigital necrobasillosis tai interdigital phlegmon)

-ihon syvemmän kerroksen tulehdus
-syynä ovat ihon haavoista sisään päässeet kuoliobakteerit kuten Fusobacterium necrophorum
-aiheuttaa märkä ja kostea, ammoniakkipitoinen ympäristö (ensin sorkkavälin ihotulehduksen ja bakteeri menee ihon läpi syvempiiin kudoksiin aiheuttaen vakavan ontumisen)
-sorkkavälin iho voi vaurioitua huonoista rakenteista tai jatkuvasta kosteasta ja epähygieenisestä ympäristöstä
-sorkan yläpuolella näkyy aluksi selvä tuvotus ja eläin on hyvin kipeä, usein myös kuumeinen - parin vrkn sisällä sorkkien välinen iho voi puhjeta ja pahanhajuista märkäeritettä voi purkautua
-antibioottikuuri välttämätön paikallishoidon ja hygienian kohentamisen lisäksi
-prokaiinipenisilliini lihakseen tavanomaisella annoksella 5 päivän ajan tehoaa aiheuttajabakteeriin
-voi levitä hallitsemattomasti koko karjassa -> sairastuneiden eristäminen ja olosuhteiden korjaaminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä

Sorkka-alueen ihotulehdus (digital dermatitis)

-uusi vaiva Suomessa
-mahdollisesti saanut alkunsa tehomaatalouden johdettua suuriin eläinyksiköihin ja ylikuormitettujen laidunten ja pihattojen tultua ulosteiden likaamiksi
-lehmän ruuansulatuksessa mukana spirokeetta-bakteereita, jotka kulkeutuvat ulosteen mukana lehmän jalkoihin ja ovat oletettavasti mukana aiheuttamassa ihon tulehdusta
-osa aiheuttajista on luontaisesti lehmän pötsin bakteereita, vaivaa ei voida täysin torjua
-hoitoina käytetty mm. sorkkakylpyjä ja antibioottihoitoja vaihtelevin tuloksin
-kuparisulfaattikylpyjen kanssa lähes yhtä tehokkaaksi osoittautunut pelkän vesisuihkun avulla jalkojen puhdistaminen
-tehokkaampaa on talviaikainen eläinten ulkoiluttaminen hangessa

Sorkan kantasyöpymä

-kuuluu ympäristön aiheuttamiin vaivoihin kuten sorkkavälin ihotulehdus ja esiintyvätkin usein yhdessä (sama bakteeri Dichelobacter nodosus)
-sorkan kanta syöpyy -> sarveistaskuja (keräävät likaa)
-aiheuttaa ontumista, jalan asento muuttuu
-hoitona suositellaan sorkanhoidon lisäksi ympäristöolojen kohentamista, sorkkakylpyjä ja talvella ulkoiluttamista hangessa

!

Eläinten hyvinvoinnista ja olosuhteista huolehtiminen on tärkeää. Eläinten liikkumista tulee tarkkailla ja huolehtia sorkkahoidosta.  Sorkkien puhtaus vaikuttaa myös utareiden puhtauteen.