Laadukkaan säilörehun aikaansaamiseksi pelto täytyy olla kunnossa vesitaloudeltaan ja ennen kaikkea tasainen. Pellolla on myös hyvä olla viljelykiertoa joka helpottaa rikkakasvi- ja tautipaineita. Nurmen lannoitus voidaan tehdä karjanlannalla ja lisälannoittaa vielä väkilannoitteilla. Karjanlanta tulisi levittää sijoittamalla nurmeen enintään 10cm sänkeen jotta nurmi ei vahingoitu toimenpiteessä ja lanta ei sotke nurmea. Sijoittamalla levitetty karjanlanta ei myöskään sekoitu korjuussa säilörehuun, eikä näin huononna säilörehun laatua. Säilörehun korjuussa säilöntä on sen laadun kannalta tärkein vaihe, joten se täytyy tehdä huolella. Säilöntäainemäärä tulee olla oikea ja laakasiiloihin rehun tiivistäminen riittävää. Säilörehu-analyysi voidaan ottaa myös korjuu vaiheessa, jonka avulla voidaan tehdä karkea ruokintasuunnittelu.
Nurmen perustaminen
Nurmi perustetaan yleensä suojakasvin kanssa. Ennen nurmen kylvöä on torjuttava kestorikat ja tehtävä pellon perusparannukset kuntoon (vesitalous, muodot, kantavuus). Lohko on hyvä myös kalkita. Kylvön yhteydessä tehtävä hivenlannoitus varmistaa hyvän ravinnetason koko nurmikierrolle. Karjanlanta kannattaa myös hyödyntää. Perustamisvaiheessa nurmelle voidaan antaa ravinteita maahan varastoon. Tämä koskee erityisesti fosforia, joka huuhtoutuu helposti pintalevityksessä. Fosforin käyttömäärä riippuu maan viljavuusluokasta. Myös ympäristötukiehtojen fosforin tasaus 5 vuoden ajanjaksolla kannattaa hyödyntää. Nurmi voidaan perustaa suojaviljaan tai ilman suojaviljaa. Suojaviljana yleisimmin on käytetty aikaisin puitavaa ohraa. Suojavilja pyritään kylvämään mahdollisimman aikaisin, jolloin se voidaan puida pitkään sänkeen joka suojaa nurmea. Suositeltava kylvömäärä nurmella on 20-23 kg hehtaarille. Kylvösyvyys on 1-2 cm. Muokkaus tehdään enintään 5 cm asti.
Nurmen viljelyyn tarvittavia koneita
 |
| Kyntöaurat |
 |
| Paluuauramallia |
 |
| Lietekärry, tässä sijoittava multain |
 |
| Joustopiikkiäes |
 |
| Kylvölannoitin, jossa myös heinänsiemenen kylvolaite |
 |
| Jyrä |
Korjuun ajoitus
Kasvuston lohkokohtainen tarkkailu ennen säilörehun korjuuta on ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan selville nurmen optimaalinen korjuuajankohta. Lohkokohtainen korjuusuunnitelma kannattaa tehdä kasvustojen ja peltojen sijainnin pohjalta. Koneet pitää olla jo lähtövalmiina, kun ensimmäinen timotei on tupessa. Pellolle on mentävä tarpeeksi aikaisin.
Niitto
Nurmen katkaisu eli niitto tai niittomurskaus tehdään siihen työhön tarkoitetuilla koneilla. Niitossa nurmi vain katkaistaan ja luoko menee karholle tai levälleen, niittomurskaus tekee myös esimurskauksen koko rehumassalle ja näin noputtaa sen kuivumista karholla.
Niitto tehdään 6-10cm korkeuteen riippuen maalajista ja epätasaisuudesta. Sopiva niittokorkeus helpottaa seuraavia työvaiheita ilman epäpuhtauksien joutumista säilörehuun. Liian lyhyeen sänkeen nitto ei siis kannata. Se on myös tehtävä huolella ilman karhon polkemista, jotta epäpuhtauksia ei pääse tulevaan säilörehuun
Karhotus
Karhotuksella tarkoitetaan niittokoneen tai niittomurskaimen tekemien karhojen yhdistämistä, joka tehostaa korjuukonetta huomattavasti.
Rehun korjuu
Rehun korjuuseen on monia eri tapoja, ajosilppuri on yksi niistä, joka on niistä tehokkain. Ajosilppuri kerää rehun karholta ja silppuaa sen hakkurilla 15-40mm pituiseksi silpuksi jonka se sitten puhaltaa kuljetusvaunuun.
Lietteen levityksen nurmelle tehdään heti ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Se voidaan tehdä sijoittamalla tai pintaan levityksenä. Sijoittamalla voidaan levittää veitsillä tai kiekoilla. Pintaan levitys voidaan tehdä joko pelkällä lautasella levitettynä tai letkulevittimellä joka on näistä paljon parempi vaihtoehto, sen sijoittavuuden kannalta. Lietteen pintaan levitys on vähentynyt sijoittamisen tukemisen ansiosta.
 |
| Vredo lietteenlevitys sijoittavalla kiekkomultaimella |
 |
| Lietteen levitys letkulevittimellä |
 |
| Väkilannoitteen levitin |
Ks. Tärkeimmät rehuvilja-ja nurmikasvilajit ja Rehun mikrobit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.