Utareterveys

Utareterveyttä tulee tarkkailla säännöllisesti mm. lukemalla utareterveyteen ja maidon laatuun liittyviä tietoja. Tätä seurataan mittaamalla maidosta somaattisten solujen määrää. Somaattiset solut ovat ns. syöjäsoluja mm. valkosoluja. Kun somaattiset solut lisääntyvät se kertoo, että utareessa on jotain jota vastaan solut hyökkäävät. E-luokan maidossa saa olla enintään 250 000 solua/ml, 1 luokan maidossa 250 000 - 400 000 solua/ml ja harvinaisemmassa 2. luokan maidossa on jo yli 400 000 solua/ml. Terveen lehmän somaattisten solujen määrä on alle 50 000. Solupitoisuutta seurattaessa kannattaa kiinnittää huomiota sekä maitotankissa olevan maidon sekä yksittäisen lehmän solujen määrään. Mittalypsy tehdään joka kuukausi ja joka toinen kuukausi joka lehmältä otetaan maitonäyte toimitettavaksi laboratorioon.

Vetimen sulkijalihas pysyy avoinna vielä noin puoli tuntia lypsyn jälkeen, jolloin se on alttiina utaretulehduksen aiheuttajille. Utaretulehduksen ehkäisyssä onkin tärkeää utarehygienia. Taudin syntyyn vaikuttaa myös aina tartunnan voimakkuus ja eläimen oma vastustuskyky. Oireet vaihtelevat kuolemaan johtavista verenmyrkytyksistä lievempiin piileviin tulehduksiin. Äkilliset tulehdukset voivat olla kuumeisia tai vain utare- ja maitomuutoksia aiheuttavia. Lievät, piilevät tulehdukset aiheuttavat vain solupitoisuuden nousun maidossa.

Vedinkanava halkaistuna

Utaretulehdus on lypsylehmien sairaus. Se on taloudellisesti ongelmallisin sairaus tilalla alentaen maitotuotosta, lisäten eläinlääkärikuluja ja työmäärää lypsettäessä lääkittyä eläintä erillään. Tulehdus syntyy jos vedinkanavan läpi utareeseen pääsee ihon tai ympäristön bakteereita eivätkä utareen puolustustekijät kykene tuhoamaan niitä nopeasti. Tavallisia tulehduksen aiheuttajia ovat streptokokit, stafylokokit ja kolibakteerit sukulaisineen. Näiden lisäksi on myös harvinaisempia bakteerilajeja kuten bacillukset ja kokit.

Hyvä utarehygienia alkaa puhtaista ja kuivista tiloista. Makuuparsien kuivitus edesauttaa lehmien puhtaana pitoa. Myös lehmän puhtaus on tärkeää, koska se vaikuttaa myös suoraan työtehoon. On ensisijaisen tärkeää, että lehmät ovat jatkuvasti puhtaita eikä utareita tarvitse puhdistaa erityisen paljon lypsyn yhteydessä. Lypsyhygienia on tärkeää vetimen sulkijalihasten ollessa auki. Utareiden on oltava puhtaat ja kuivat. Utareita putsattaessa liinojen tulee olla puhtaita tai kertakäyttöisiä, vähintään yksi kutakin lehmää kohti. Lypsyn jälkeen vetimet käsitellään vedinkastolla, mikä desinfioi vetimet. Lypsylaitteisto tulee puhdistaa ja huuhdella joka kerta. Maidon laatua ja koostumusta on tarkkailtava. Lypsykoneen ja lypsylaitteiston tulisi olla kunnossa, esimerkiksi lypsinten nännikumit ja lypsyjärjestelmän muut kumiosat tulee vaihtaa säännöllisin väliajoin. Stressitekijät alentavat eläimen vastustuskykyä, joten stressitekijöiden vähentäminen ennaltaehkäisee eläimen sairastumista.

Ks. Maidon mikrobit